Kuka edustaa osakasta, joka ei pysty hoitamaan asioitaan itse?
Lyhyt vastaus
Läheinen voi auttaa tiedonkeruussa, mutta toisen osakkaan puolesta tehtävät päätökset tarvitsevat asianmukaisen toimivallan. Sairaus tai toimintakyvyn heikkeneminen ei yksin kerro, kuka saa allekirjoittaa.
Näin se toimii
Selvitä ensin, pystyykö osakas ymmärtämään asian ja tekemään päätöksen itse. Tarkista mahdollinen tavallinen valtakirja, DVV:n vahvistama edunvalvontavaltuutus tai edunvalvojan määräys sekä niiden sisältö.
Edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun toimivalta sekä lupavaatimukset eivät ole kaikilta osin samat. Tarkista oikeus juuri kyseiseen toimeen. Kiinteistön luovutuksessa edunvalvontavaltakirjan tekemispäivä ja 1.5.2026 voimaan tulleen muutoksen siirtymäsääntö ovat olennaisia: vanhaan valtakirjaan sovelletaan tältä osin vanhaa sääntelyä. Jos edustajalla on oma etu pesässä, selvitä esteellisyys ja sijaisen tarve.
Käytännön esimerkki
Osakas on sairaalahoidossa. Hänen sisarensa auttaa asiakirjojen kokoamisessa, mutta ei allekirjoita perinnönjakokirjaa hänen nimissään ilman soveltuvaa valtuutusta.
Mitä kannattaa huomioida?
Edunvalvojan määrääminen ei aina poista päämiehen omaa päätösvaltaa. Toimintakelpoisuuden mahdollinen rajoitus ja asiakirjan laajuus on selvitettävä. Älä käytä osakkaan pankkitunnuksia hänen puolestaan tehtävän valtuutuksen korvikkeena.
Lue myös
- Milloin lapselle tarvitaan edunvalvojan sijainen kuolinpesään?
- Millainen valtakirja tarvitaan kuolinpesän pankki- ja muihin asioihin?
Lähteet ja tarkistus
- Laki holhoustoimesta, erityisesti 32–36 ja 66 §
- Laki edunvalvontavaltuutuksesta
- Laki edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain muuttamisesta, 113/2026
Tarkistettu 13.10.2026.