Onko leski aina kuolinpesän osakas?
Lyhyt vastaus
Leski ei ole aina osakas. Osakasasema voi perustua avio-oikeuteen ennen ositusta, puolison perimiseen tai yleistestamenttiin. Täysin poissulkeva avioehto voi muuttaa tilannetta.
Näin se toimii
Tarkista puolisoiden avio-oikeus ja se, onko ositus jo tehty. Jos leskellä ei ole avio-oikeutta, hän ei ole osakas pelkän avioliiton vuoksi. Hän voi silti olla perillinen tai yleistestamentinsaaja.
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski voi periä lain perusteella. Jos lapsia on, lesken mahdollinen perintöoikeus voi perustua testamenttiin. Osituksen jälkeen avio-oikeuteen perustuva osakkuus päättyy, mutta muu osakkuusperuste voi jäädä voimaan.
Käytännön esimerkki
Puolisoilla oli täysin poissulkeva avioehto, ja vainajalta jäi kaksi lasta ilman lesken hyväksi tehtyä testamenttia. Lesken omistus ja asumisoikeudet selvitetään, vaikka hän ei avio-oikeuden perusteella kuulu pesän osakkaisiin.
Mitä kannattaa huomioida?
Osakkuus, omistus ja hallintaoikeus ovat eri asioita. Leski voidaan joutua kutsumaan perunkirjoitukseen, vaikka hän ei ole osakas. Entisen puolison tekemättä jäänyt ositus arvioidaan erikseen. Avioeron jälkeisen avio-oikeuden uusi vanhentumissääntö ei tarkoita, että avioliiton aikana tai kuoleman jälkeen avio-oikeus päättyisi automaattisesti kymmenessä vuodessa.
Lue myös
- Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
- Mitä lesken oikeudet yhteiseen kotiin merkitsevät kuolinpesän hoidossa?
Lähteet ja tarkistus
- Perintökaari, erityisesti 18 luvun 1 § ja 3 luku
- Avioliittolaki
- Laki perintökaaren 18 luvun 1 §:n muuttamisesta, 983/2025
Tarkistettu 13.10.2026.