Miten alaikäisen osakkaan oikeudet huomioidaan?
Lyhyt vastaus
Alaikäistä edustaa yleensä hänen edunvalvojansa, mutta vanhempi voi olla esteellinen. Lapsen perintöä ei saa käsitellä vanhemman omaisuutena tai jakaa ilman tarvittavaa menettelyä.
Näin se toimii
Selvitä lapsen edunvalvojat ja heidän mahdollinen osakkuutensa samassa pesässä. Arvioi sijaisen tarve tehtäväkohtaisesti. Myynti, sopimusjako ja muut merkittävät toimet voivat edellyttää DVV:n lupaa.
Ilmoita lapsen varallisuus DVV:lle, jos hänen osuutensa pesän varoista ylittää 30 000 euroa vainajan tai pesän velkoja vähentämättä. Sama raja koskee muuta edunvalvojan hoidettavana olevaa omaisuutta lapsen velkoja vähentämättä. Rekisteröinti voi olla tarpeen myös pienemmässä varallisuudessa erityisestä syystä. Seuraa lapsen varoja erillään muista varoista.
Käytännön esimerkki
Lapsi ja hänen äitinsä ovat saman pesän osakkaita. Äiti ei päätä lapsen puolesta oman osuutensa ja lapsen osuuden välisestä järjestelystä selvittämättä esteellisyyttä ja sijaisen tarvetta.
Mitä kannattaa huomioida?
Lapsen pieni perintö ei poista kaikkia muoto- tai lupavaatimuksia. Rekisteröintiraja ja yksittäisen oikeustoimen luvan tarve ovat eri kysymyksiä. Lapsen myöhempi täysi-ikäistyminen vaikuttaa tulevaan edustamiseen, ei korjaa aiempaa menettelyvirhettä automaattisesti.
Lue myös
- Milloin lapselle tarvitaan edunvalvojan sijainen kuolinpesään?
- Milloin kuolinpesän toimiin tarvitaan DVV:n lupa?
Lähteet ja tarkistus
- Laki holhoustoimesta, erityisesti 32–36 ja 66 §
- Suomi.fi: Milloin lapsi tarvitsee edunvalvojan?
- Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta, 114/2026, erityisesti 66 §
Tarkistettu 13.10.2026.