Mitä tapahtuu, jos valtuutettu kuolee tai ei pysty hoitamaan tehtävää?
Edunvalvontavaltuutus ohjatusti
Lyhyt vastaus
Hyvin laaditussa valtakirjassa tilanteeseen on nimetty toissijainen valtuutettu ja tarvittaessa varavaltuutettu.
Näin se toimii
Toissijainen valtuutettu on tarkoitettu tilanteeseen, jossa ensisijainen ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai on pysyvästi estynyt. Varavaltuutettu taas hoitaa tilapäisen esteen. Jos näitä ei ole ja ensisijainen henkilö ei pysty toimimaan, voidaan tarvita viranomais- tai tuomioistuinratkaisua ja valtuutuksen käytännön hyöty heikkenee.
Käytännön esimerkki
Ensisijainen valtuutettu kuolee ennen kuin valtuutus on vahvistettu. Valtakirjaan nimetty toissijainen valtuutettu voi ryhtyä hakemaan vahvistamista.
Mitä kannattaa huomioida?
Valtuutus kannattaa tarkistaa, jos nimetty henkilö kuolee, muuttaa pysyvästi ulkomaille, vakavasti sairastuu tai ilmoittaa ettei halua tehtävää.
Lue myös
- Kuka kannattaa valita edunvalvontavaltuutetuksi?
- Voiko puolison nimetä edunvalvontavaltuutetuksi?
- Voiko lapsen nimetä edunvalvontavaltuutetuksi?
Lähteet ja tarkistus
Tila: tarkistettu 29.9.2026. Tarkistusperusta: EVVL 4 §. Lähdehierarkia: ajantasainen Finlex → DVV/Suomi.fi → aihekohtainen viranomainen → täydentävä asiantuntijalähde.
Tarkistettu 29.9.2026.