Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta – mitä eroa?
Edunvalvontavaltuutus ohjatusti
Lyhyt vastaus
Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö valitsee itse etukäteen valtuutetun ja valtuuksien sisällön. Varsinaisessa edunvalvonnassa edunvalvoja määrätään holhoustoimilain mukaisessa menettelyssä.
Näin se toimii
Valtuutus on lähtökohtaisesti yksityinen ennakointikeino. Sen sisältö syntyy valtuuttajan tahdosta ja DVV vahvistaa sen myöhemmin käyttöön lain edellytysten täyttyessä. Edunvalvoja taas voidaan määrätä, jos henkilön asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Jos vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen kanssa samoihin asioihin myöhemmin määrätään edunvalvoja, valtuutus lakkaa lain 11 §:n mukaan siltä osin kuin edunvalvojan tehtävät kattavat samat asiat.
Käytännön esimerkki
Henkilö on tehnyt ajoissa laajan edunvalvontavaltuutuksen tyttärelleen. Kun toimintakyky myöhemmin heikkenee, tytär voi hakea valtuutuksen vahvistamista sen sijaan, että ensimmäinen ratkaisu olisi edunvalvojan määrääminen.
Mitä kannattaa huomioida?
Edunvalvontavaltuutus ei takaa, ettei edunvalvojaa voisi koskaan tulla tarpeelliseksi, mutta hyvin laadittu valtuutus voi vähentää tarvetta viranomaisen määräämälle edunvalvojalle.
Lue myös
- Mikä on edunvalvontavaltuutus?
- Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?
- Edunvalvontavaltuutus vai tavallinen valtakirja?
Lähteet ja tarkistus
Tila: tarkistettu 29.9.2026. Tarkistusperusta: EVVL 648/2007, aiheen mukaiset säännökset; DVV/Suomi.fi ajantasainen ohje. Lähdehierarkia: ajantasainen Finlex → DVV/Suomi.fi → aihekohtainen viranomainen → täydentävä asiantuntijalähde.
Tarkistettu 29.9.2026.