Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – miten ne liittyvät toisiinsa?

Tarkistettu 29.9.2026

Lyhyt vastaus

Edunvalvontavaltuutus nimeää henkilön hoitamaan valtuuttajan asioita, kun taas hoitotahto ilmaisee henkilön omia hoitoa koskevia toiveita.

Näin se toimii

Asiakirjoilla on eri tehtävä. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan antaa valtuutetulle henkilöä koskevia tehtäviä, mutta lääketieteellisessä hoidossa huomioidaan potilaan oma tahto ja potilaslainsäädäntö. Hoitotahto voidaan tallentaa OmaKantaan. Valtuutetun tehtävänä voi olla auttaa toteuttamaan valtuuttajan tahtoa ja hoitaa käytännön asioita, mutta valtuutus ei tee valtuutetusta vapaasti hoitoratkaisuista päättävää henkilöä.

Käytännön esimerkki

Hoitotahdossa henkilö ilmaisee hoitoa koskevan tahtonsa. Edunvalvontavaltuutuksessa hän nimeää puolisonsa hoitamaan muita henkilökohtaisia ja taloudellisia asioita toimintakyvyn heikentyessä.

Mitä kannattaa huomioida?

Ne ovat kaksi erillistä asiakirjaa, mutta ne kannattaa laatia ja pitää ajan tasalla yhdessä.

Lue myös

Lähteet ja tarkistus

Tila: tarkistettu 29.9.2026. Tarkistusperusta: EVVL 2 §; EVVL 16 §. Lähdehierarkia: ajantasainen Finlex → DVV/Suomi.fi → aihekohtainen viranomainen → täydentävä asiantuntijalähde.

Tarkistettu 29.9.2026.